Viikko 17 – kellokuume

Viikko meni ihmetellessä, että hankkisinko Polarin Grit X:n vai en. Polarin oman mainoksen mukaan kello soveltuu hyvin polkujuoksuun. Lisäksi siinä oli itseäni kovasti kiinnostava ominaisuus eli navigointi. Aloin selailla arvioita netistä ja löytyihän niitä. Varsinkin Youtuben puolelta löytyi juoksijoita, jotka olivat saaneet kellon testattavaksi. Mutta ne istuivat toimistossa tai juoksivat maantiellä. Ja siitä navigoinnista oli niukasti tietoa ja se jäi epäselväksi, että ohjaako kello takaisin reitille, jos juokset risteyskohdassa toisin kuin kello neuvoo. Pohjana navigoinnille on Komoot, jota olen kännykässä käyttänyt vaihtelevalla menestyksellä. Kaikki polut, kun eivät ole Komootissa eikä se ole vielä kertaakaan osannut opastaa minua takaisin reitille.

Kellokuume nousee

Nykyisin juoksen Polar M600:n kanssa, jonka ostin käytettynä. Mukava kello, mutta pitkillä lenkeillä on käynyt niin, että virta loppuu. Näyttöä ei kannata pitää koko ajan päällä, mutta sitten kellotaulu on pimeänä ja käy kuten tänään eli juoksin liian kovaa. Facebookissa on näköjään tieto, että etsin juoksukelloa, koska koko ajan pukkaa mainosta. Yleensä mainostetaan Garminin ja Suunnon tuotteita. Hinnatkin tulevat ryminällä alaspäin, ehkä just siksi, että uutta tuli markkinoille ja ilmeisesti on tulossa lisää.

Vaihtaminen kannattaa?

Polarin mittareista innostuin, kun sain sellaisen joskus joululahjaksi vaimoltani eli silloiselta tyttöystävältäni. Vuosi taisi olla 1992. Kello toimii vieläkin, mutta se ei tee muuta kuin mittaa sykkeen ja siihenkin se tarvitsee sykevyön. Polarille täytyy antaa pitkä miinus, ettei kelloon enää saa rannekkeita. Oli tehtävä ranneke 3D tulostuksella ja siitä väristä mitä sattui olemaan. Kaunis musta muuttui pirteäksi oranssiksi.

Polar sykemittari vuodelta 1992

Myöhemmin hankin sitten H6 Polarin sykevyön ja ajattelin säästäväni, koska vyön kautta data meni sujuvasti kännykkään. Ratkaisu on toiminut mainiosti ja mukavasti sykevyö pariutui M600:n kanssa. Innostuin myös Polarin OH1 mittarista, koska sitähän voisi käyttää myös jääkiekossa. Ei muuta kuin mittari käsivarteen ja pelaamaan. No välillä se tallensi ja välillä ei. Jotenkin outo systeemi niiden painallusten kanssa. Toinen huono puoli on, että lenkille lähtiessä pitää riisua takki ja paita, jotta sen saa kiinnitettyä käsivarteen. Sykevyö on kätevämpi, sen kun nostat paitaa ja takkia ja sujautat vyön paikoilleen.

Jossain vaiheessa hommasin myös juoksupodin. Sitä olen testaillut ja käyttänyt liian vähän. Se voi vielä osoittautua hyväksi hankinnaksi, koska nykyään on virtuaalisia juoksuja juoksumatolla Zwiftin kautta. Ja ortostaattista testiä varten hommasin käytettynä pyöräilyyn tarkoitetun mittarin.

Nyt Polaria on jo talo täynnä, joten vaihtaminen ei olisi järkevää. Varmistin vielä Polarilta, että OH1 ja H6 ja juoksupodi toimivat myös Grit X:n kanssa.

Odotellaan kuumeen laskua

Kuumeisena ei ehkä ole järkevää ostella mitään. Toisaalta juoksurepun osto meni nappiin, vaikka olin ostokuumeessa. Ja ehkä minun on mietittävä hankintaa tarvepohjaisesti, että mitä minä lopulta tarvitsen. Ehkä kännykän mahdollisuudet pitää vielä arvioida uudestaan. Sehän osaa jo nyt kertoa väliajat ja sykkeet. Virtakaan ei ole ongelma, jos jättää iPhonen kotiin ja lähtee Nokia 7.1:n kanssa lenkille.

Miten viikko meni?

Tuli nyt kirjoitettua laveasti kelloista ja muista vempeleistä, joten tärkein meinasi unohtua. Viikon treenit menivät hyvin. Nyt oli sopivan loiva mäki ja tekniikka pysyi kasassa. Muissa kolmessa juoksussa oli mahtava fiilis ja ehkä siksi syke karkasi niissä kaikissa liian ylös. Viikon tähtimoka on 20 km lenkki, jossa en katsonut kelloa kertaakaan. Säästin kellon virtaa ja painelin menemään. Syke karkasi varsinkin paluumatkalla. Fiilis oli sellainen, että aerobisen kynnyksen tienoilla tässä mennään. Kotona totuus paljastui, olihan se mennyt yli. Ehkä se ei haittaa, mutta samalla se nostaa esiin yhden tarpeen eli parempi kello hankintaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Leave a comment