Muutamia vuosia sitten alettiin käyttää termiä opettajuus ilman, että kukaan oikein tiesi mitä sillä tarkoitettiin. Kyse ei ollut opettajasta, opetuksesta tai opettamisesta. Kuitenkin sanaa käytettiin milloin missäkin yhteydessä ja selvää oli, että kyse on jostain suuremmasta kuin opetuksesta. Kriitikot kehittelivät vastaavia termejä eri aloille ehkä piruuttaan tai muuten vaan. Eri ammattikuntiin saatiin uutta sellaisien sanojen kautta kuten autonkuljettajuus, keittäjyys,pappius, lääkäriyys. toimittajuus ja talonmiesmäisyys.
Viime aikoina on ilmestynyt kasvatuksen kentälle uusi rikkaruoho, joka on alkanut rehottaa samalla tavalla kuin opettajuus. Pelien suosion myös alettiin kehittää pelipedagogiikka ja sitten se hieno sana löytyi eli pelillisyys. Pelillisyys on tietysti enemmän kuin peli tai pelipedagogiikka, se muuttaa kaiken. Kaikki pedagogiset ongelmat poistuu kunhan vaan muistat pelillisyyden.
Artikkelikuva: Pixabay, CC0
