Hoitokeinoja on monia, mutta ensisijaisesti kannattaa luottaa tutkimustuloksiin. Yksi hyvä paikka aloittaa tutkimustulosten etsintä on Duodecim. Sieltä löytyi mielenkiintoisia tiivistelmiä tutkimuksista. Myös väitöskirjat ovat hyvä lähde.
Kova rasitus ei aiheuta nivelrikkoja
Kovan fyysisen rasituksen on epäilty aiheuttavan nivelrikkoja. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että kova fyysinen rasitus ei välttämättä lisää nivelrikon riskiä edes niille, joilla on suurentunut vaara sairastua siihen. (Duodecim 2020) Kyseessä on Alison H. Chang ym tekemä tutkimus vuodelta 2020. Saman totesi myös Harld Roos lääkärilehdessä Lääkartidningen jo vuonna 1998. Roos tosin totesi, että huippurheilu lisää nivelrikon riskiä, mutta alemmalla tasolla ei samanlaista riskiä ole. Liikunta itsessään ei siis aiheuta nivelrikkoa. Esim jalkapallo ei aiheuta nivelrikkoja, mutta jalkapallossa saatu polvivamma kuten esim. ristisidevamma aiheutta todennäköisesti nivelrikon jossain vaiheessa. (Roos 1998.) Myös Arokoski ym. (2001) toteavat, että joukkue- ja voimalajien urheilijoilla esiintyy 45 ikävuoden iästä alkaen enemmän nivelrikkoa kuin verrokeilla.
Liikunta lievittää oireita ja ylläpitää sekä parantaa lihasvoimaa ja liikkuvuutta
Mielenkiintoisen näkökulman tarjoaa lääketieteen tohtori Pekka Kannus (2016) artikkelissa “Liikunta ja nivelrikko”. Ajantasaisen tiedon valossa ei ole perusteltua väittää, että liikunta ja kuntoutus olisivat suoraan vastuussa nivelrikkopotilaan rustovaurioiden hidastumisesta. Kuitenkin on huomioitava, ettei ole myöskään todisteita siitä, että kohtuullinen liikunta vaikuttaisi haitallisesti ruston tilaan. Päinvastoin, viimeaikaiset tutkimustulokset viittaavat siihen, että hyppelyharjoittelun kaltaiset harjoitukset voisivat jopa parantaa polvilumpion ruston laatua naisilla, joilla on lievä polvinivelrikko ja ikää 50-65 vuotta.
Selkeää näyttöä on myös siitä, että liikunta – oli se sitten omassa kodissa tehtävää harjoittelua tai ohjattua yksilö- tai ryhmäharjoittelua – toimii kohtuullisen tehokkaana keinona lievittää oireita ja ylläpitää sekä parantaa lihasvoimaa, liikkuvuutta ja toimintakykyä niille henkilöille, jotka kärsivät polvinivelrikosta. (Kannus 2016.)
Laihduttaminen
Nivelrikkoa jo potevien sairaus etenee hitaammin, jos he laihduttavat. Tosin muutaman kilon painon pudotus ei riitä vaan painon pudotuksen pitää olla huomattava. (Duodecim 2023)
Vesiliikunta
Matti Munukan (2018) väitöskirjatutkimuksen tulokset osoittavat, että säännöllinen vesivastusharjoittelu on hyödyksi naisille, jotka ovat ohittaneet vaihdevuodet ja joilla on lievä polven nivelrikko. Tutkimuksen mukaan neljä kuukautta kestäneen harjoittelun tulokset osoittivat, että progressii-
vinen vesivastusharjoittelu aiheuttaa merkitseviä alueellisia muutoksia polven nivelrustossa verrattuna kontrolliryhmään. Lisäksi liikunta paransi aerobista kuntoa ja vähensi polven jäykkyyttä.
Vitamiinit yms.
Nivelrikkoon ei näytä olevan mitään lääkettä. D-vitamiinia on tutkittu, mutta näyttö puuttuu. Glukosamiinin osalta Käypä hoidon sivuilla todetaan:
“Glukosamiinin vaikutus nivelrikkopotilaan kipuun tai toimintakykyyn ei eroa lumelääkkeestä.”
Sanna Konstarin (2023) väitöskirjassa todetaan esittelytekstin mukaisesti seuraavaa:
Matala D-vitamiinitaso, vähäinen magnesiumin saanti, elimistön matala-asteinen tulehdustila ja metabolinen oireyhtymä eivät lisänneet polven nivelrikon ilmaantumisen riskiä.
Lähteet:
Arokoski, J. Lammi, M, Hyttinen, M., Kiviranta, I. Parkkinen, J. Jurvelin, J. Tammi, M. ja Helminen, H. (2001). Nivelrikon etiopatogeneesi. [Online: https://www.kaypahoito.fi/xmedia/duo/duo92430.pdf]. Viitattu 21.8.2023.
Duodecim. (2023). Laihduttaminen voi korjata polven nivelrikkoa. [Online: https://www.duodecim.fi/2023/04/19/laihduttaminen-voi-korjata-polven-nivelrikkoa/], Viitattu 9.8.2023.
Duodecim. (2020). Polvivaivaisen ei tarvitse välttää kovaakaan liikuntaa nivelrikon pelossa – myöskään istuminen ei suurenna riskiä. [Online: https://www.duodecim.fi/2020/06/03/polvivaivaisen-ei-tarvitse-valttaa-kovaakaan-liikuntaa-nivelrikon-pelossa-myoskaan-istuminen-ei-suurenna-riskia/], Viitattu 9.8.2023.
Kannus, P. (2016). Liikunta ja nivelrikko. Teoksessa Liikunta lääkkeenä, 9-11. [Online: https://ukkinstituutti.fi/wp-content/uploads/2020/10/2016-Liikunta-la%CC%88a%CC%88kkeena%CC%88.pdf]. Viitattu 21.8.2023.
Munukka, M. (2018). Exercise as Stimulus for Cartilage Health in Knee Osteoarthritis.
Roos, H. (1998). Idrott på elitnivå ökar risken
för artros i knä- och höftleder. [Online: https://lakartidningen.se/wp-content/uploads/OldPdfFiles/1998/18457.pdf]. Viitattu 21.8.2023.
