Ruotsin markkinointiguru Dalen sanoo, että elämme maailmassa, jota ei tänään ole. Pysyvää on vain muutos ja tulevaisuus on fantastinen, koska toivomme sitä. Aina kun ihmisiä pyydetään arvioimaan onnellisuuttaan he arvioivat olevansa enemmän onnellisia 3 kk kuluttua kuin juuri nyt. Siksi ei ole parempaa ajoitusta ja ajankohtaa kuin huomenna. Eikä koskaan ole liian myöhäistä tehdä hyvä ensivaikutelma – ei muuta kuin uudestaan ja uudestaan eli virheistä ei kannata oppia. Unohda kokonaan kuka olet, koska huomenna voit olla jotain muuta. Tärkeintä on se mitä sinusta tulee, ei se mitä olet. Työssäsi et koskaan ole niin hyvä kuin seuraava juttusi. Elä siksi kuin nykyisyyttä ei olisi ja toteuta sitä Freudin oppien mukaan niin työssä kuin rakkaudessa. Eilinen ja mikään aiempi ei merkitse mitään. Tärkeintä on se mitä on kulman takana. Tästä seuraa tempoileva ja nopea kulutus. Enää ei katsota elokuvia – pelkkä traileri riittää. Enää ei kannata katsoa 50 min tv-sarjaa, koska kaiken voi tiivistää 5 minuuttiin.
Ihminen on kärsimätön
Tällaista kirjoitti Hesari noin puolitoista vuotta sitten.
“Sony Television lyhentää arkistoissaan olevia vanhoja puolen tunnin tai tunnin mittaisten tv-sarjojen jaksoja 3-5 minuutin pituisiksi “minisodeiksi”. Yhtiö aikoo pätkiä esimerkiksi Charlien enkelien jaksoja viiden minuutin koosteiksi, kertoo Sony Television johtaja Steve Mosko New York Timesissa. […] Jaksojen jakelukanavaksi Sony aikoo perustaa Minisode Network-nimisen internet-palvelun.”
Trailerismin lisäksi olisi syytä puhua myös blogirazzista. Tosin blogitkin ovat jo nykyään miniblogeja. Ja onhan meillä jo miniläppärit ja Amerikassa saa minihampurilaisia. Lisäksi tutkimusten mukaan ihminen on 2.920 kertaa kärsimättömämpi kuin 1900-luvun alussa. Tästä seuraa kiire, kiire, kiire ja stressi. Syynä ei kuitenkaan ole työ vaan viihde – meillä on liian hauskaa ja haluamme, että meitä viihdytetään. Siksi on luontevaa, että minulla on telkkari auki, i-tunes, auki, skypessä juttelen pelikaverin kanssa ja mesetän huomisista jäätreenistä ja vastaan samaan aikaan yhteen tekstariin ja kahteen s-postiin. Ennen oli muotia olla multiculture, nyt on multitasking.
Vanhan koulukunnan ykkönen markkinoinnissa eli Kottler on väärässä, koska nykyään tuotteen myynti on suurimmillaan ennen kuin se tulee edes kauppoihin. Esim. iphone oli valittu jo parhaimmaksi puhelimeksi ennen kuin sitä oli myyty ainoatakaan kappaletta. Radioheadin albumista maksettiin 8 ekua enakkoon, mutta kun levy oli valmis maksoivat kuluttajat vain 5 ekua (saivat itse päättää hinnan). Metallica hiffasi saman – eli voi myydä vaikka kuinka paljon ennen kuin levy on kaupoissa. Sitten kaikki lataa sen kuitenkin ilmaiseksi. Tuotteen elinkaari alkaa siis huipulta ja loppu on sitten laskua kohti kuolemaa (ei enää myyntiä).
Iphonen markkinamies nauraa partaansa, kun ihmiset ostivat etukäteen ja sitoutuivat kytkykauppoihin. Jälkikäteen jokainen asiakas on tyytyväinen, koska kuka nyt myöntäisi olevansa tyhmä ja ostaneensa sian säkissä. Kohta tuotteen ympärille on jo syntynyt uskonnollinen hurmosliike. Näin toimii markkinointi, koska liikemaailmassa moraali on vain kahle. Opettaja miettii toivottavasti myös etiikkaa. Vai olisiko sittenkin valehdeltava?