Kaivoin hyllystäni Scott Douglasin kirjan “Juoksu on parasta terapiaa”. Ostin tämän kirjan jostain vahingossa, koska luulin sitä toiseksi. Ilmeisesti kuvittelin kirjan olevan “Born to run”.
Lääkärit eivät edistä terveyttä
Kirjan sivulla 46 on mielenkiintoinen väite. Siellä väitetään, että lääkärin vastaanotolle ei mennä oppimaan kuinka elää täyspainoista elämää. Lääkäriin mennään, jotta sieltä saataisiin jotain, mitä itse ei voida tehdä. Yleensä se jotakin on lääkeresepti tai lähete laboratorioon.
Miten sitä terveyttä voisi edistää muulla tavoin kuin menemällä lääkäriin? Kirjan nimi tarjoaa vastauksen eli lähtemällä lenkille. Juoksu on todettu hoitavan depressiota samoin mekanismein kuin lääkkeet. Juoksemalla voi rakentaa itselleen aiempaa terveempiä aivoja,
Eniten muuttuu hippokampus, aivojen osa, joka masentuneilla usein kutistuu. (Douglas 2019, 52)
Kestävyysharjoittelu herättää prosessin, jolla on edullisia vaikutuksia stressinsietokykyyn. (Douglas 2019, 55)
Minäpystyvyys lääkkeenä
Minäpystyvyys liittyy jossain määrin siihen, että henkilö kokee pystyvänsä johonkin. Kokemus siitä, että pystyy johonkin voi parantaa oloa ja ennen kaikkea se lisää luottamusta omiin kykyihin.
Jos potilas saa masennukseen apua lääkkeistä, on kyseessä ulkoinen vaikutus. Potilas uskoo, ettei hän pärjää ilman lääkettä. Liikunnan vaikutus on sisäinen. Potilas kohottaa itse oloansa, jolloin hän hallitsee tilanteen itse.
Juoksijan taivas
Juoksijan taivas eli runner’s high on tila, jossa juoksija kokee hyvänolon tunnetta. Yksi selitys ilmiölle löytyy evoluutiosta. Noin 1,8 tai 2 miljoona vuotta sitten esivanhemmiltamme vaadittiin raskaita fyysisiä ponnisteluja. Rasituksen aikaansaamat muutokset juontavat juurensa tuohon evoluution vaiheeseen. On mahdollista, että kipua lievittäviä aineita vapautuu, jotta kipuaistimukset hellittäisivät, jotta voisi juosta kovempaa ja pidempään. Sivuvaikutuksen olisi hyvänolon tunne.
Juoksijat ovat sitkeitä
Kirjassa kerrotaan, että kestävyysurheilijat ovat sitkeitä ja sinnikkäitä. He ovat tottuneet kumoamaan ajatuksen “en pysty tähän”. He hyötyvät tästä, että pystyvät lähes päivittäin kumoamaan kielteisen ajatuksen. Lisäksi, kun oppii sietämään fyysistä rasitusta niin jatkossa sietää aiemapaa paremmin kaikenlaista stressiä.
Douglas, S. (2019). Juoksu on parasta terapiaa. (Suom. Saana Rusi). Minerva: Helsinki.
