Aloin miettiä, että vasemman jalan kanssa on ollut ongelmia aiemminkin. Yhdellä jalalla varpaille nousu sujui huonommin vasemmalla kuin oikealla jalalla. Kipu tosin tuntui aina kantapään sisäsyrjällä. Tarpeeksi pohdittuani muistin tapahtuman vuodelta 2005. Pelasin futsalia. Siirsin pallon vasemmalle ja pitkä loikka sivulle ja vasen jalka maahan. Tuntui kuin olisin saanut sähköiskun. Kipu oli kantapäässä ja pelikaverin toteamus “en koskenut”.
Näytin jalkaa yksityislääkärille, jonka mainoksessa mainittiin urheiluvammat. Valitin kantapään sisäsyrjää, koska siinä se kipu oli. No jalka kuvattiin, eikä sieltä mitään löytynyt. Tai no jotakin.
“Metatarsaaliluut ehyet, samoin proksimaalisemmat jalkapöydän luut- Os cupoideumin ja kalkaneuksen välisen nivelen lateraalipuolella pehmytosissa on hento juostemainen kalkkeuma, joka ei tiiviydeltään ole riittävä ollakseen avulsiomurtumafrakmentti eikä ympäröivissä luissa näy myöskään kohtaa, josta tällainen pala puuttuisi. ilmeisesti kyseessä on siis akuuttia merkitystä vailla oleva pehmytosakalkki.”
Myöhemmin akillesjänne oli paksu ja silloin määrättiin fysioterapiaa. Näin jälkeenpäin ajateltuna se arpeutui ja parani silloin. Mutta jospa tällä kertaa akillesjänne tulisi oikeasti kuntoon. Odotan jo aikaa, kun pääsen jumppaamaan akillesjännettä. Netistä löytyi hyvältä vaikuttava ohje “Akillesjännevaivat Hoito-opas”.
Kesällä 2011 kyselin Facebookissa ohjeita kipeään kantapäähän. Silloin kokeilin akupunktiota ja sitä ennen olin kokeillut pohjallisia. Nyt sen näen, koko ajan on ollut kyse akillesjänteestä. Kipu tosin ei koskaan ollut siinä vaan kantapäässä, yleensä kantapään sisäreunassa.
Ja mikä on tuon akillesjänteen tehtävä. Ultrakuvauksessa lääkäri selitti opiskelijoille: “kaapeli on poikki, jolloin voima ei välity”. Nyt tuo kaapeli pitäisi taas saada ehjäksi.
