Yhteisöllisyys myy – valitettavasti!
En ole koksaan ollut mikään etikettipedagogiikan kannattaja. Se on lähinnä sellaista toimintaa, jossa purkin kylkeen liimataan etiketti katsomatta mitä purkin sisällä on. Saatamme vältellä purkkien sisältöjen maistamista tai syömistä, koska sisältö voi olla mitä tahansa. Tyrkkäämme purkin muille, koska onhan siinä ainakin hieno etiketti ja se on yhtä kuin kaikki. Sääli vaan, ettei sisältö useinkaan ole sitä mitä etiketissä luvataan. Olemme antaneet lumota itsemme, ja nyt katse Wikipediaan.
“Lumouksen kohteena oleva on lumottu. Lumottu ihminen uskoo usein olevansa oma itsensä ja toimivansa omien päämääriensä mukaan, vaikka häntä todellisuudessa hallittaisiin.”
Kasvatustiede suorastaan vilisee näitä lumottuja ja lumoajia ja tällä kertaa tartun siihen, että moni on lumoutunut käsitteestä yhteisöllinen. Käsite yhteisöllinen tuntuu olevan jotain, mikä hyväksytään täysin ilman kritiikkiä milloin tahansa. Jos jokin toiminta on yhteisöllistä, on se automaattisesti täysin ylivertainen suhteessa kaikkeen muuhun. Yhteisöllinen oppiminen on luonnollisesti parempaa kuin tavallinen oppiminen, koska yhteisöllisyys on in. Yhteisöllisyys myy ja siksi se etiketti liimataan joka purkin kylkeen.
Harva kuitenkaan kyseenalaistaa sitä mitä yhteisöllisyys on. Esim. Wikipediaa pidetään yhteisöllisenä, mutta kuinka moni artikkeli on kirjoitettu yhteisvoimin? Usein on vain kyse yksittäisen henkilön kiinnostuksesta yhtä asiaa kohtaan, eikä sinne mahdu vastakkaisia mielipiteitä. Omia intressejä puolustava on kuitenkin yhteisöllinen, koska kaikki muut tekevät samaa ja monta on sama kuin yhteisö ja kohta saadaan mainoslause yhteisöllinen tuottaminen. Lähes poikkeuksetta se yhteisöllinen tuottaminen tarkoittaa vain, että yhdessä paikassa on monta tuotosta. Yhteinen tekeminen onkin rinnakkaista tuottamista, jossa jokainen kirjoittaa itse omia mielipiteitään. Ja mikä erikoisinta niin omien mielipiteiden julkaiseminen on jotain super hyvää, koska se on yhteisöllistä. Tutkija, joka perehtyy ja pohtii, referoi, kritisoi on sen sijaan jotain onnetonta paskaa, koska hän tekee kaiken itse. Eikä sekään nosta sen arvoa, että tutkija saa apua kollegoilta ja muilta kuten esim. kielenhuollon ammattilaisilta. Purkista puuttuu se tärkein eli etiketti yhteisöllinen. – sisältö voi olla olla kuinka hyvää tahansa, mutta silti etiketti ajaa ohi.
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
Jonkinlaista kyseenalaistamistakin sentään silloin tällöin on asian tiimoilta, esim. http://www.ullaliliuksensivut.com/35
Uskoisin, että ongelma ei ole yhteisöllisyys, vaan tämä todella kummalinen käsitteen käyttö. Tuo etiketin liimaaminen kuvaa hyvin asiaa. Koska yhteisöllisyys on nyt trendikästä, halutaan se liimata jokaisen toiminnan päälle, vaikka sisältö ei sinällään olisikaan mihinkään muuttunut.
Petri Tapio puhui pajassa tästä käsiteasiasta. Tosin hän käytti silloin esimerkkinä aihekokonaisuuksia.