Töelämän hankalia asioita osa III
Eihän tässä ehdi edes kirjoittaa ikävistä asioista, vaikka jossain vaiheessa kirjoitan mukavista asioista työpaikalla. Peter Senge taisi kirjoittaa jotakin, että luonnossa on tasapaino. Tai ehkä hän ei kirjoittanut, mutta silloin hänen olisi pitänyt kirjoittaa. Organisaatiossakin on aina luonnollinen tasapaino. Organisaatio menee kohti jotakin tavoitetta ja pysyy pystyssä kuin pyöräilijä, joka ei mieti edes tasapainoilua vaan hän vaan polkee. Hyvin pysyy luonnossa tasapiano ja pyöräilijäkin sen kun vaan polkee. Sitten puuttuu asiaan johto, joka keksii jotakin uutta mullistavaa. Otetaan yksi työntekijä pois tai siirretään muulla. Kukaan ei polje pyörää ja pyörä kaatuu. Työ ei vähentynyt, koska organisaatio suorittaa edelleen vanhaa tehtävää. Pyörää on poljettava, jos mieli pysyä pystyssä. Lopputulos lienee kaikille tuttu eli seuraa ylikuormittumista, ylitöitä, väsymistä konsultteja ja lopuksi sairaslomia
Kun on saatu em tavalla aikaiseksi ongelma on vuorossa seuraava vaihe. Sen vaiheen nimi on paineen helpottaminen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ongelmaa ratkaista vaan sitä turrutetaan. Vähän sama kuin ottaisi alkoholia stressiin. Hetkeksi stressi vähenee, mutta seuraavalla kertaa tarvitaan enemmän alkoholia. Taustalla ongelma kasvaa kasvamistaan samalla kun kenotekoisesti turrutetaan ongelman olemassaolo.
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
Comments
No comments yet.
Leave a comment