Slow
Viime viikolla kaverini kyseli minulta automankaa, jossa oli radio ja ehdottomasti kasettisoitin. Muistin, että minulla on sellainen 10 vuoden takaa. Kasettisoitin löytyi ja se lähes käyttämätön Blaupunkt. Sisällä oli kasetti “Irwin Goodman – Katkera matka”. Luovutin soittimen ja samalla muistelin, että onhan minulla kasetteja vaikka kuinka paljon. Lisäksi omassa nykyisessä autossa on kasettisoitin. Luulin, ettei se toimi, koska olen aina vaan kuunnellut CD-boksia. Jostain syystä pidin kasetin ja työnsin kasettipesään.
Laite toimi ja musa oli elämys. Kiva kuunnella, kun ei ollut mahdollista vaihtaa kappaletta. Nykyisin musa on usein sitä, että kappaleita hypitään yli. Pitää saada vaan parhaat ja pahimmillaan soitetaan aina vaan vähän alkua. Nykyään kaiken on oltava nopeaa – musiikista ei enään nautita. Lisäksi sama minkälaisen albumin joku julkaisee, koska ei sitä kukaan kuitenkaan kuuntele järjestyksessä. Pahimmillaan siitä poimitaan vaan yksi kappale omaan musiikkikokoelmaan. Tai no ehkä joku poimii vaan pelkän intron.
Ruuan suhteen maailmalla leviää ilmiö slow food. Se), on kansainvälinen liike, joka on vastareaktio nopeusilmiölle. Slow Foodin perusti Carlo Petrini vuonna 1986. Punainen vaate liikkeelle on esim. McDonalds ja mikroaaltouuni. Liikkeen kulmakiviä ovat ruuan suhteen hyvää – puhdasta – oikeudenmukaista. Vähemmälle huomiolle on jäänyt ilmiö Slow Society, joka on avunhuuto ja samalla vaihtoehto lyhytnäköisyydelle. Kyse on kestävästä yhteiskunnasta, jossa eletään hitaasti.
Viime viikolla DNt paljasti, ettei Ruotsin tunnetuin bloggaaja Isabella Löwengrip tienaa niin paljon kuin hän väittänyt. NN kävi kurkkaamassa Isabellan yrityksen tilinpäätöstä, jonka mukaan hän ei tienaakaan 300.000 – 400.000 kruunua kuukaudessa. Ehkä Isabella oli valehdellut tai sitten ei. Toisaalta kuka kiinnostuisi tavallisesta blogista – ei ainakaan media, eikä mainostajat. Nextopia jyrää!
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
[...] Olisiko sellainen katastrofi sitten mahdollinen, josta Virilio kirjoittaa? Vastaukseni on kyllä, koska tekniikka pettää aina. Toisaalta ehkä se suurin onnettomuus on tapahtunut siinä vaiheessa, kun virtuaalisesta maailmasta yritetään tehdä jotakin enemmän kuin tavallisesta maailmasta. Tai no vielä pahempaa on, jos mainosmies mainostaa moista trendiä ja saa vielä ihmisiä innostumaan. Tai kuten Virilio sanoo, nopea hallitsee. Demokratia ja dialogi vaativat aikaa – nykyään aikaa ei ole, eikä siksi ole missään demokratiakaan tai dialogiakaan. Tai ehkä jossain, mutta siellä vallitsee varmaan SLOW. [...]