Kasvatustieteen klassikko Hollo osa 2
Osassa kaksi Hollo tarkastelee aihetta nimeltä kasvatustiede. Teksti on edelleenkin ajankohtaista, koska nykyäänkin pelkästä filosofiasta väännetään tieteellinen kasvatusoppi. Ja nythän on syytä muistaa, että professorin oppituolin nappasi ennen Holloa Albert Lilius. Toinen edusti kokeellista tutkimusta ja toinen kirjoitti kasvatuksen teoriaa. Mutta Hollo oli jälleen aikaansa edellä kasvatustieteen professorin titteli tuli myöhemmin ja kuka enää lukea Liliusta saati siteeraa häntä. No ehkä osansa oli sillä, että Hollo kirjoitti tuotantonsa suomeksi eikä koskaan ruotsiksi. Mutta jo sivulla 21 Hollo toteaa, että tutkimus rajoittuu lapseen. Suomessahan ei tässä vaiheessa puhuttu aikuiskasvatuksesta yhtään mitään.
Mutta osasi Hollo kirjoittaa myös tieteestä. Ja hyvä niin, koska nykyään kasvatuksen ja kasvatustieteen nimissä julkaistaan täyttä sontaa. Kaikenlaista tyrkytetään, koska kuten Juice laulaa ”toinen ostaa vaan koska toinen myy”. Hollo tosin sanoo sen paremmin ”Sen asiana ei ole tyrkyttää mitään uutta käyttäytymis- tai suuntautumistapaa, van pyrkiä toteamaan, mitä todellisuudessa ilmenee. Se siis ei ole mikään taito-oppi, se ei sommittele mitään määräyksiä vaan selvittelee lakeja. Se ei tähtää tulevaisuuteen vaan pysyttelee nykyisyyden ja menneisyyden piirissä”. (Hollo 24-25.) Kasvatustieteen on oltava objektiivinen eikä subjektiivinen. Sen on oltava kokemusperäinen eikä spekulatiivinen. Se on realistinen eikä idealistinen.
Kasvatustieteeksi ei kelpaa mikä tahansa mielipide tai projekti. Tosin Hollo huomauttaa: ”Syvempi perehtyminen kasvatuksen maailmaan erikoisluonteeseen saattaa tehdä ilmeiseksi, ettei sitä koskevan ajatustyön sovi noudattaa ns. puhtaasti tieteellistä suuntaa, koska niin menetelleen syrjäytyy se, mikä kasvatukselliselta kannalta on kaikkein tärkeintä. (Hollo 28) Ei eipä löydy kasvatuksen teoria eksaktista tieteestä – jos uskomme Holloa. Mieleni tekee uskoa Holloa, toisaalta kvalitatiivinen tutkimus suoltaa sontaa, jonka vuoksi hakisin kasvatuksen teoriaa nimenomaan eksaktin tieteen puolelta.
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
Comments
No comments yet.
Leave a comment