Ei-tieto
Näin yöllä alkavat asiat askarruttaa. Huominen opetusrupeama on paketissa ja muutama tunti herätyksen ja jo seitsemän tunnin päästä olen jäillä. Tosin muutama tunti sitten baarissa väittelemässä.
Nykyään kaikki puhuvat tiedosta – on jopa hiljaista tietoa, vaikka omia suosikkeja olisivat vaiettu tieto ja vaiennettu tieto. Avoimuuden puolestapuhujat ovat usein pahimpia vaiennetun tiedon tuottajia. Mutta jotenkin minua kiehtoo vielä enemmän ei tieto. Synnytämme koko ajan tietoa, mutta samalla luomme rajoja. Loppu on ei-tietoa. Kun näen kaksi kettua on se tietoa – samalla rajaan ulkopuolelle kaiken sellaisen, joka viittaa siihen, etteivät eläimet olleet kettuja. Tai oliko niitä edes kaksi? Tiedemies sanoisi, että kyse on epäilystä. Nykyään tosin epäilylle ei ole juuri missään sijaa. Et saa kyseenalaistaa – nami nami rulez. Jos ei ole kivaa niin henkilö siirtyy muualle.
Mutta mikä on tiedon ja ei-tiedon ero? Sanoisin, että se on juuri rajaus eli määrittely. Ja mitä varmempi, joku on rajauksestaan eli tiedostaan sitä enemmän epäilen. Perhanan pirullinen oli Åbo Akademin koulutus – pitää epäillä onko tiedolla ja ei-tiedolla edes eroa? Ketä sitten pitäisi epäillä eniten? Talouspolitiikassa niitä, jotka tietävät! Samoin työyhteisössä niitä, jotka aina äänessä.
Did you enjoy this post? Why not leave a comment below and continue the conversation, or subscribe to my feed and get articles like this delivered automatically to your feed reader.
Comments
No comments yet.
Leave a comment