Mutta  Paul Virilio puhuu onnettomuudesta tyyppiä “never-seen-before accident”. Minun onnetommuus ei ollut edes paikallinen vaan henkilökohtainen ja siksi ainakin työyhteisönmittakaavassa mitätön – ”itte hölmöilit”. Muutenkin katastrofit ovat paikallisia. Tekniikan kehittyessä voimme kohdata myös maailmanlaajuisen onnettomuuden. Jotain sellaista mitä suunniteltiin Henning Mankelin kirjassa Palomuuri. Silloin ei olisi enää kyse siitä, että yksittäinen laiva ajaa karille, vaan se koskisi meitä kaikkia.

Olisiko sellainen katastrofi sitten mahdollinen, josta Virilio kirjoittaa? Vastaukseni on kyllä, koska tekniikka pettää aina. Toisaalta ehkä se suurin onnettomuus on tapahtunut siinä vaiheessa, kun virtuaalisesta maailmasta yritetään tehdä jotakin enemmän kuin tavallisesta maailmasta. Tai no vielä pahempaa on, jos mainosmies mainostaa moista trendiä ja saa vielä ihmisiä innostumaan. Tai kuten Virilio sanoo, nopea hallitsee. Demokratia ja dialogi vaativat aikaa – nykyään aikaa ei ole, eikä siksi ole missään demokratiakaan tai dialogiakaan. Tai ehkä jossain, mutta siellä vallitsee varmaan SLOW.

Carl Lundströmin asianajaja Per E Samuelson huomauttaa, että nyt ei ole etsitty rikollisia vaan infrastukturin omistajia. Sitten vaan tielaitos oikeuteen, koska maanteillä tapahtuu onnettomuuksia. Tosin mielestäni puukkotehtailija olisi metaforana kiinnostavampi. Puukonvalmistaja mahdollistaa rikoksen.

Tamminen haukkui kaiken, kun varmistui, ettei Sport nouse liigaan. Kyytiä sai niin vastustaja, joka juhli voittoa kuin erotuomarit ja SM-liigan johto ja lopuksi vielä medialle kyytiä – tai ainakin yhdelle toimittajalle. No hävityn ottelun jälkeen valmentajan kommentit ymmärtää. Jypin Dufva taas käänsi mediapelin toisin päin. Kun TPS oli nitistetty käänsi Risto vielä veistä haavassa ja mollasi Turun yleisön ja samaan nippuun menivät sitten pelaajat ja vielä syyttelyä median suuntaan siitä, että media oli TPS:n puolella.

Ehkä valmentajat myyvät kommenteillaan muutaman iltapäivälehden ja tuovat katsomoon muutaman katsojan, jotka toivovat “perhana häviäisi sen joukkue niin tukkisi sekin turpansa”. Ehkä kyse on vain salaliitosta, jossa valmentajat pitävät huolen siitä, että pitkä uuvuttava ja tylsä runkosarja kiinnostaisi yleisöä. Sama sitten playoffin osalta. Tärkeintä kuitenkin, että mollataan joku, sehän se on jääkiekon tarkoitus.

Tosin työantaja vetoaa viime kädessä markkinoihin ja koventuneeseen kilpailuun tai jopa  globalisaatioon. Jossain on siis vielä hahmo nimeltä kilpailu tai globalisaatio, joka vaatii ja ohjaa meitä. Ja globalisaation nimissä yritys voi vaatia yhdeltä valtiolta halpaa työvoimaa, toiselta investointeja teknologiaan, kolmannelta hyvää koulutusta ja neljänneltä alhaisia veroja.

Vastaväittäjäksi Petri sai Tom Tillerin Norjasta. Alussa Petri esitteli työtään ja totesi seuraavanlaisia asioita. Ensinnäkin, jokainen joka on käynyt koulua on saanut seurata opettajan työskentelyä yhteensä kutakuinkin 10 000 tuntia. Määrä on hirmuinen verrataanpa sitä mihin tahansa ammattiin jossa on asetelmana oppipoika -mestari. Petri kuitenkin huomautti, että opettajan työssä on kuitenkin elementtejä, joista opiskelijat eivät tiedä mitään. Sellaisia elementtejä ovat mm. tuntien valmistelut, kokoukset, opetussuunnitelmatyö ja yleensä kaikki mikä tapahtuu opettajainhuoneessa. Huolestuttavaa on myös, ettei ehkä myöskään rehtori tiedä kaikkea mitä opettajat tekevät.

Salo myös kertoi, että opettajia ”rassaa” se, että resursseista päätetään jossain muualla. Mainittakoon esim. luokkakoko. Ihanne voisi olla 20 oppilasta, mutta joku päättääkin, että luokkaan on saatava mahtumaan yhteensä 32 opiskelijaa. Siinä ei pedagogiset argumentit silloin paina mitään.

Salo kertoi myös opettajien jatkuvasta kiireestä. Siksi monet palaverit menevät läskiksi, koska olisi niin kiva puhua muustakin kuin vain työstä, kollegaa kun tapaa enää niin harvoin. Lisäksi tuntuu olevan vallalla käytäntö, jonka mukaan asioista sovitaan esim. kokouksissa, mutta päätöksiä ei koskaan toteuteta. Varsinkin opiskelijoille epäedullisia päätöksiä, opettajat panevat täytäntöön hyvin nihkeästi. Kyse on organisoidusta anarkiasta. Mutta se on ihan hyvä asia, että olemassa tällainen puskuri. Muutenhan koulu poukkoilisi sinne tänne ilman mitään linjaa.

Vastaväittäjä Tiller sanoi, että Nokian mainos on hyvä: ”Nokia connecting people”. Petrihän oli väittänyt, että koululle on tunnusomaista heikot tai katkenneet yhteydet. Toisaalta koulu on aina se on nyt ja tulevaisuudessa, mutta onko Nokiaa aina?

Tiller yhtyi siihen, että opettajan tulee olla anarkisti. Muutenhan hän oli kengurupedagogiikan toteuttaja. Yleisö hämmästyi ja Tiller selitti: ydin tässä on se guru eli hypitään gurusta guruun. Suomeksi juttu olisi vielä parempi ”Ken on guru?”

Minäkin liityn samaan sakkiin eli kyllä opettajan pitää olla anarkisti. Tosin en ole opettajien puolella silloin, kun ajavat omia etujaan opiskelijoiden kautta.

Itse ihmetteln koko keskustelua, koska on Spotify – ei musiikkia tarvitse omistaa. No on minulla CD-levyjä varman jotain 500 ja levyjäkin ja CD kasetteja – kaikki laillisia. Muumeja on sitten koko sarja niin kasetteina kuin dvd:nä eli olen maksanut tuplasti samasta matskusta.

Mutta oikeudenkäynti. Puolustus on vedonnut mm siihen, että voidanko enään syyttää, koska syytettä muutettiin? Yhtä lailla on kyse siitä, että syytettynä ovat neljä henkilöä eikä Pirate Bay – kuitenkin koko oikeudenkäynin ajan on puhuttu TPB:stä. Lisäksi tekniikka on täysin laillinen.

Freiren ajatukset kuulostavat hyvälle vieläkin. Usein Internetiä ja sosiaalista mediaa mainostetaan juuri dialogin kannalta. Ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja vuorovaikutus on hyvä, samoin kuin dialogi, keskustelu ja demokratia.

Laiskasti nykyajan pedagogisia virtauksia ja yleensäkin webiä seuraavana minusta tuntuu, kuulostaa ja näyttää siltä, että webissä tapahtuu jotakin ihan muuta kuin dialogia.  Varsinkin sosiaaliselle webille tuntuu olevan tavallista, että omaan maailmankuvaan sopivat uutiset nostetaan etusivulle ja muut tiputetaan pois. Samaa mieltä olevat ihmiset kokoontuvat yhteen ja alkavat keskustella siitä kuinka hyviä heidän mielipiteet ovat ja kuinka huonoja muiden mielipiteet ovat.

Kyse ei ole siitä, että on keskityttävä rahantekoon. Kyse on siitä, että asiakkaan on saatava jotakin hyötyä eli arvoa – jotakin mitä he tarvitsevat. Erityisesti laman aikana, kun turhaa karsitaan pois on mahdollisuus lisätä sellaista tuotantoa ja myyntiä, joka tuo asiakkaalle lisäarvoa.

“Instead of focusing on trying to make more money, put your time and energy into CREATING and DELIVERING real value. Find a way to give people what they want and/or need.”

Jos vaan luot jotain uutta ei siitä ole hyötyä ellet kykyene toimittamaan sitä asiakkaille. Yhtä lailla jos vain toimitat, etkä luo mitään itse olet vain pelkkä välikäsi. Lyhyellä ajanjaksolla tämä strategia voi toimia, mutta välikätenä toimiminen ei ole mitään erikoista ja vaativaa. Kuka tahansa voi ryhtyä välikädeksi ja kilpailu kovenee. Joudut tekemään enemmän ja enemmän ja töitä ja ansiot pienenevät. Samaan ansaan lankeavat bloggaajat, jotka lainavat toisilta. Moni löytää saman reitin lähteille, joita lainata ja mielenkkiinto ja rahavirrat hupenevat.

“The most viable long-term strategy is to create AND deliver value. You can mix and match other strategies with it, but this should be your primary method of income generation. If you get good at creating and delivering value, you can basically write your own ticket and enjoy lots of abundance.”

Eli pitää sekä luoda että toimittaa, mutta ei sekään toimi, jos ei luo mitään arvokasta eli lisäarvoa.

Testa dina kunskaper
http://alypaa.com/

Vilken av filosoferna tänker som du
http://www.yle.fi/vielayksiasia/

Potatiskällaren
http://www.perunakellari.fi/

Google hittar gammalt. Nyare finns i mikrobloggar
Janis Krums tog en bild med sin iPhone på planet och postade till Twitter.
http://twitpic.com/135xa
http://www.twingly.com/microblogsearch
http://www.plaxo.com/

Ngt fint för biologerna
http://www.visiblebody.com/start
http://www.youtube.com/watch?v=ncy97tOQ_10

Varför inte änvända Jing?
http://www.avkymppi.net/wiki/leikkaus2.swf

Lätt att översätta
http://translate.google.fi/

Game Maker
http://www.avkymppi.net/gamemaker/index2.htm

Tässä yhteydessä on pakko kaivaa esiin pyhä kirja, jossa Jeesus toimii ainakin löysästi tulkiten kuten piraatti.

” Jeesus käski heidän sijoittaa kaikki ruokakunnittain aterioimaan vihreälle nurmelle. Ihmiset asettuivat istumaan sadan ja viidenkymmenen hengen ryhmiin. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja lausui kiitoksen. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsilleen, ja nämä jakoivat ne kansalle. Samoin hän jakoi kaikkien kesken ne kaksi kalaa. Kaikki söivät kyllikseen. Leiväntähteitä kerättiin kaksitoista täyttä korillista, ja kalaakin jäi. Aterioimassa oli ollut viisituhatta miestä.” (Markus 6:39-44.)

En tiedä mitä Jeesus olisi vastannut, jos opetuslapset olisivat alkaneet vaatia korvausta jokaiselta kyllikseen syöneeltä. Opetuslapset menettivät viisi leipää ja kaksi kalaa – he eivät saaneet mitään korvausta. Toisaalta ehkä he olivat samalla tyytyväisiä, koska heidän ei tarvinnut ostaa koko porukalle syötävää. Heillähän oli rahaa peräti kaksisataa denaaria. Lopputulos oli, että kaikki olivat tyytyväisiä – varsinkin he jotka olivat nälissään.

Nykyisin digitaalisuus mahdollistaa saman, koska kustannukset tiedon ja kulttuurin levittämiselle ovat lähes nolla. Jossain on kuitenkin tarpeeksi ahneutta ja tyhmyyttä estää moinen toiminta. Perusteluna mm, että eihän maailmassa olisi yrityksiä ilman tekijänoikeuksia ja patentteja. Jotkut taas perustelevat, että pitäähän työstä saada rahaa. Palaan noihin aiheisiin piakkoin.