Kasvatustiede
Opiskelijat heitteille yksin tai keskenään
Viime aikoina olen pohtinut muutosta suhteessa koulutukseen. Jälleen on pakko kaivaa Peter Senge esiin. Muistelen hänen todenneen, että organisaatiossakin on aina luonnollinen tasapaino. Organisaatio menee kohti jotakin tavoitetta ja pysyy pystyssä kuin pyöräilijä, joka ei mieti edes tasapainoilua vaan polkee. Pyöräilijä pysyy pystyssä niin kauan kuin hän polkee. Sitten puuttuu asiaan taho, joka keksii jotakin [...]
Marx kääntyi haudassaan
Tämän päivän ohjelmassa oli audiovisuaalisen viestinnän tulevaisuus. Siinähän se meni puheenvuoroja kuunnellessa. Tuija Aalto Yleltä teki avauksia ja uudelleen avauksia. Jossain vaiheessa melkein päästiin kiinni asian ytimeen eli tekijänoikeuteen eli kenen teos on? Paljon löytyi kannatusta sille, että teos kuuluu kaikille. Se on suorastaan velvollisuus luopua oikeuksista. Onneksi joku terävä nainen kysyi lopuksi, että kuinka [...]
Julkinen opiskelu
Olen viime aikoina niin kovasti pohtinut sanaa julkinen, että on jäänyt kokonaan kirjoittamatta blogiin. Perusopetuslaki kertoo ”Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.” Lukiolaki kertoo samaa ” Opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa.”
Terminä julkinen on hankala. Se mielletään helposti siten, että onkin kyse [...]
Kasvatustieteen klassikko Hollo osa 2
Osassa kaksi Hollo tarkastelee aihetta nimeltä kasvatustiede. Teksti on edelleenkin ajankohtaista, koska nykyäänkin pelkästä filosofiasta väännetään tieteellinen kasvatusoppi. Ja nythän on syytä muistaa, että professorin oppituolin nappasi ennen Holloa Albert Lilius. Toinen edusti kokeellista tutkimusta ja toinen kirjoitti kasvatuksen teoriaa. Mutta Hollo oli jälleen aikaansa edellä kasvatustieteen professorin titteli tuli myöhemmin ja kuka enää [...]
Kasvatustieteen klassikko Hollo osa 1
Kaivelin kirjahyllystäni esiin Juho Hollon ”Kasvatuksen teoria” nimisen kirjan vuodelta 1949. Tosin ensimmäisen kerran kirja julkaistiin jo 1920-luvulla – vuosi taisi olla 1927. Kirjan alku on mielenkiintoinen, koska Hollo pohtii siinä kasvatuksen teoriaa. Ihan aluksi Hän puhuu tuhotulvasta, ”Onhan […] juuri kasvatusopillisen kirjallisuuden alalla tuotanto paisunut niin valtavaksi, että on jo puhuttu suoranaisesta tuhotulvasta.” [...]
Tekniikka helpottaa opetusta
Olen pitkään kuunnellut mantraa, että opettajan pitää opetella atk. Yhtä paljon olen kuunnellut mantraa kuinka atk-helpottaa opetusta. Mitä tämä kaikki on käytännössä? Se on sitä, että ensin valmistelet lähiopetuksen, mutta samalla otat mukaan etäopetuksen esim Connect Pron kautta. Lisäksi kaikki eivät ole paikalla, joten teet samalla verkkokurssin, jonne laitat connect Pron kautta tallennetut nauhat. Käytännössä [...]
Avoimuus on valitettavasti helpoin tie
Foucaultia luettuani sain käsityksen, ettei ihminen koskaan ole vapaa. Ihminen on aina tarkkailun alainen. Näin on myös verkko-opetuksessa – siellähän lasketaan jopa keskusteluviestien määrää. Hurjimmissa visioissa opiskelija paljastaa kaiken koko maailmalle.
Mutta siirretään katse toisaalle eli opettajaan – tai vielä kauemmas eli niihin, jotka päättävät opetuksesta. Ovatko opetuksesta päättävät tahot lopulta vapaita? Eivät ainakaan Thomas [...]
Tieto on kontrollia
Kesä on mennyt pohtiessa Foucaultia suhteessa kasvatukseen. Vähän outoa, etten opintojen aikaan törmännyt kyseiseen ajattelijaan. Onhan hän sentään yksi eniten siteerattu ajattelija (Social Science citation index). Lisäksi koulu on malliesimerkki instituutiosta, jossa tarkkaillaan ja rangaistaan. Koulussa on myös hierarkia ja ihmisiä lajitellaan. Koulu muun ohella varmistaa, että ihmiset sopeutuvat ja ovat manipuloitavissa. Kyse ei kuitenkaan [...]
Kaikki ei ole julkista ja arvioitavissa
Ylipedagogisoituneessa yhteiskunnassa konsultti on huolestunut siitä, että koulu eristäytyy maailmasta eikä se vastaa enää nuorten kokemusmaailmaa. Ratkaisukin on valmis tai oikeastaan ratkaisut. Ratkaisujen nimi on web 2.0 ja Illichiläinen koulun dekonstruktio. Hymyilevä konsultti luulee tekevänsä hyvää ja käärii neuvoistaan tukun rahaa. Sikäli ironista, ettei Illich itse ollut mikään konsulttien kannattaja. Konsultti ei vastaa kysymyksiin vaan [...]
Pakkoyhteisöllisyys vai yhteisöllistäminen?
Jope Ruonansuu laulaa opettavaisesti “onko pakko, jos ei taho” – pakkoyhteisöllisyydessä vastaus olisi aina – on! Usein tai aina pakkoyhteisöllisyys naamioidaan joksikin kauniiksi kuten yhteisöllisyys. Pelkkä sana yhteisöllisyys herättää kunnioitusta ja kuka sitä tahtoisi vastustaa. Toisaalta juuri siksi sanaa yhteisöllisyys on tarkasteltava muita käsitteitä tarkemmin.
Lehtonen (1990) toteaa, että yhteisöideaalin määritelmän sisältämät yhteisöllisen järjestäytymisen ehdot ovat [...]